Välillä on hyvä sivistää itseään. Niinpä tein pienen retken Ateneumiin. Halusin mennä katsomaan Timo K. Mukan teoksia. Ateneum oli saanut viime syksynä Mukan perikunnalta yli 100 teoksen lahjoituksen. Sen kunniaksi varmaankin näyttely oli pistetty pystyyn. Suurempi näyttely Ateneumissa oli Carl Larssonin teoksista. Eipä tämä kyseinen heppu sanonut minulle mitään, mutta tykästyin kovasti hänen teoksiinsa. Larssonin teoksissa oli kuvattu kauniisti luontoa. Koivikot tuntuivat kutsuvilta. Jotain uutta tuli taas koettua.

Tämmöinen pieni kulttuuripläjäys sai hyvälle tuulelle. Miksen harrasta tätä useammin? Välillä unohtaa, että iloisten hetkien eteen voi itsekin tehdä jotain. Reissusta innostuneena suunnittelen kovasti jo retkeä Kansallismuseoon. Kulttuurinjano on suuri.

Ateneumissa oli onneksi näytillä myös kaikkein rakkain teokseni, Järnefeltin Vesileinikki. Laitan tässä linkin Wikipediaan, josta löytyy Vesileinikin kuva.

fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:J%C3%A4rnefelt_Vesileinikki_1895.jpg

Ah!